Olhan ittenäisiä

Olhaan ittenäisii,
piethään ittestä kii,
piethään toisista nii,
kovasti ja lujasti.

Olhan ittellisiä.
Tietosia ittestä.
Itteohjautuvia.
Vahvaminäsiä ja itteppäisiä.

Niinko Antti Rokka.
Ei kumarreta hierarkioita,
ei auktoriteettejä.
Olhan mitä olhan.
Ja tehhään kaikhemme.
Annama kaikkemme.

Olhan hyviä.
Ei tartte kiillottaa kilpeä.
Ei kumistella onttoja ihmissuhteita.
Ei teeskennellä,
ei mielistellä,
ei nöyristellä.
Puhuthaan suohraan.

Ei uuvuta,
ei upota tekemissiin.
Sanoma - ei.
Suojaama ittemmä.

Emmä anna kiusaajien
jatkaa onnetonta touhuansa.
Emmä anna pelotella itteä.
Emmä pelottele ittekhään itteä.

Sanoma, ei.
Ei se nuin ole.
Ei piä paikkaansa.

Ja mie sanon, memmole mithän
Naton vaivaisukkoja
emmäkä Eurostoliiton uhriakkoja,
memmä niitä tartte.

Mooma ittenäisiä suomalaisia.
Omana ittenä omala paikala.
Vahvasti ittessä,
vaikka mitä tapahtus,
vaikka kuinka pelottas.
Olhan ittemmä ja heikkojen puolta.

Selk